Meikäläinen ei varmasti ole mikään suurin viherpeukalo maan päällä. Itse asiassa meinasin jopa heittää äitin meikäläisen kämpille raahaaman muovipalmun mäelle, koska sekin alkoi harmittamaan.
Hämmentävä yksityiskohta kuitenkin meikäläisen yhteiselossa kasvimaailman kanssa on se, että sain noin puolitoista vuotta sitten syntymäpäivälahjaksi jonkinasteisen palmun ja se on vielä hengissä. Meikäläisen hoitopolitiikalla tämä on suoranainen ihme. Myönnettäköön että hämärän rajamailla on taidettu käydä muutamaan otteeseen... Aika lujatahtoinen rehu on, myönnettäköön.
Tämän ihmeen todennukseski kukka on kasvanut niin isoksi, että se täytyi siirtää isompaan ruukkuun ja vaihtaa mullat. Kuten kunnon teollisuuspamppu ainakin, ulkoistin tämän toiminteen ja apulaishortonomi O.Lahtinen saapui ruukkuineen ja multineen pistämään asian päivänjärjestykseen.
Olkoonkin että asennus on vähän vinossa, niin rehu on nyt uudessa ruukussa ja ilmeisesti edelleen hengissä. Hyvää työvoimaa on nykyään niin vaikea löytää. Ainakin ilmaista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti